Etusivu

Hyvää ja rauhallista vuotta 2021

Silta_pakkasaamuna

Mennyt vuosi on ollut meille kaikille poikkeuksellinen. Keväällä maaliskuun alussa koronapandemia tuli meidän elämään ja sen jälkeen olemme saaneet elää se kanssa. Pandemia jatkunee vielä ainakin kesään saakka vaikka olemme saaneet jo ensimmäiset rokotteet maahamme. Ennen kuin kaikki halukkaat on rokotettu, olemme pitkällä keväässä, ehkä ollaan jo kesässä. Olemme suomessa saaneet olla lintukodossa, sillä meitä pandemia on käsitellyt silkkihansikkain ensimmäisen vuoden aikana. Toivottavasti näin jatkuu myös vuonna 2021.

Kuolismaan Kettusten kotisivut ovat olleet käytössä kohta 20 vuotta. Olemme esitelleet näillä sivuilla Ilomantsin rajan taakse jääneiden kylien asukkaita ja asumuksista. Sukumme yhtenä tavoitteena on siirtää perimätietoa rajan taakse jääneistä ilomantsilaiskylistä ja niiden asukkaista nuoremmille sukupolville. Kuolismaa on tietenkin ollut eniten esillä, koska siellä viljelivät maita meidän esi-isämme aina vuodesta 1696 lähtien.

Kuolismaan Kettusten kantatilana on ollut koko ajan Matinvaaran tila, jonne Matts Kettuin muutti vuonna 1696. Silloin tilalla asui Henrik Ikonen, jonka puolisona oli Anna Kettuin. Lieneekö Anna ollut Matts Kettuin sisko, emme tiedä? Joka tapauksessa tila jäi myöhemmässä vaiheessa Kettusille ja siellä asui vuosien saatossa useita sukumme esi-isiä. Monille Pohjois-Karjalaisille tuttu Nils Arppe pakkolunasti 1840-luvulla Kuolismaan ja muiden itäkylien maat, ja tiloilla asuneet ilomantsilaiset jäivät vuokratilallisiksi. Vasta vuonna 1935 kuolismaalaiset saivat ostaa tilat perintötiloiksi. Neuvostoliiton hyökättyä maahamme 30.11.1939 menetimme talvi- ja jatkosodan jälkeen kaikki tilat neuvostoliitolle.Vuonna 1910-1911 Matinvaaralle rakennettiin Kuolismaan kansakoulu. Saamaan aikaan Ilomantsi - Kuolismaa maantietä oltiin peruskorjaamassa autolla ajettavaan kuntoon. Tieremontin yhteydessä lossien sijalle tehtiin siltoja ja sillat rakennettiin mm. Möhköön, Miikkulanvaaran Luovenjoelle sekä Kuolismaassa Koitajoelle. Maantie ja sillat saatiin valmiiksi 1920-luvun alkuun mennessä. Tietä jatkettiin Liusvaaraan saakka kesään 1925 mennessä ja myöhemmin Kuolismaasta tehtiin tie Kuuttivaaran kautta Salmijärvelle. Kuolismaan sairasmaja valmistui kesällä 1926 ja Liusvaaran kansakoulu kesällä 1927.

Kettusviesti niminen lehti on ilmestynyt nyt 10-vuotta. Joulukuussa ilmestyi uusin Kettusviesti (4.2020) ja siinä olemme kirjoittaneet talvisodan taisteluista, rajantakaisista kylistä esittelyvuorossa on Soanlahti ja lehden lopussa esittelemme neljä Kuolismaassa ollutta rakennusta.

Tammikuun lehdessä (1.2021) on luettavissa kahdesta ilomantsilaisesta, jotka olivat oman aikansa ilomantsilaisia "sankareita". Nämä kaksi sankaria olivat Helena Haaranen ja isoenoni Aukusti Nilsen. Lisäksi tutustumme Suistamon pitäjään ja Korpiselän tapahtumiin heinäkuussa 1941. Leppäsyrjässä toimi Raja-Karjalan maamieskoulu ja Leppäsyrjän kotitalouskoulu saman katon alla. Teollisuuslaitoksia Leppäsyrjään perustettiin vuosisadan alussa mm. Leppäsyrjän saha. Sahan omisti Kustaa Adolf Serlachiuksen poika Gösta. Gustav oli Ilomantsin nimismiehen poika ja hän syntyi Ilomantsissa 1830. Gustav Serlachiuksen poika Gösta valmistu apteekkariksi, mutta siirtyi myöhemmin teollisuusalalle, omistaen mm. Mäntän paperitehtaan. Gösta omisti myös Syskyjärven kylässä olleen Syskyän hovin, jonka maa- ja metsäpinta-ala oli lähes 6.200 hehtaaria. Nimismies Gustav Scherlchius kuoli vuonna 1843 (s.1792) ja hänen hautansa on Ilomantsin Mustanmäen hautausmaan pohjoispäädyssä.

Helmikuun lehdessä kerromme lisää talvisodan taisteluista. Lehdessä esitellään kesällä 2021 ilmestyvästä Ilomantsin sankarivainajat nimisestä kirjasta luettelo talvisodan sankarivainajista. Kirjassa käydään läpi sisällissodan ilomantsilaiset "sankarivainajat", sekä talvi- ja jatkosodan ilomantsissa asuneet tai ilomantsissa syntyneet sankarivainajat, yhteensä noin 450 ilomantsilaisen kohtalot (kaatumiset tai katoamiset). Kirjasta löytyy muutamien sotilaiden kohdalta karttapiirroksia, josta käy selville sankarivainajan kaatumis- tai katoamispaikka. Jokaisen sankarihautausmaalle haudatun vainajan muistokivi löytyy karttapiirroksen avulla. Helmikuun lehdessä kerromme rajan takana eläneistä ilomantsilaisista ja Harlun pitäjän historiasta.

Pakkasaamu

 

 

 

 

 

 



Ajankohtaista
Etusivu
Kuolismaan kylä
Kuolismaan Kettuset
Sukunimi Kettunen
Hallitus
Jäsenyys
Kettusviesti
Linkit
Palaute/Yhteydenotto
Säännöt
Tuotteet
Valokuvat
Yhteystiedot
Pro Patria
Jäsenmaksu
Sukukokoukset
Sukuseuran logo
Sukuhaarat
© Kuolimaan Kettuset 2011Powered by NettiSite