Etusivu

Hyvää syksyä Ilomantsista ja Saariselältä!

Syksyn_kukat

Menneenä kesänä kesäkuu oli lämmin ja heinäkuu kylmä ja sateinen (Ilomantsissa satoi 186,2 mm). Kesäkuun keskilämpötila Ilomantsissa oli 16,6 celsiusastetta (keskiarvo 2000-luvulla on 13,8),  heinäkuun 15,8 astetta (17,1) ja elokuussa 14 astetta (14,7). Syyskuun alku oli sateista ja koleaa Ilomantsissa, mutta kuukauden viimeiset kaksi viikkoa olivat lämpimiä ja aurinkoisia. Syyskuun keskilämpötila oli 10,8 celsiusta, mikä on keskimääräistä syyskuuta korkeampi (9,8). Menneenä kesänä saimme poimia hyvän marjasadon metsistä. Lakkaa ja mustikkaa oli todella paljon ja myös puolukkasato oli runsas.   

Mohko

Möhkön Valon yö 29.8.2020

Mohko_valonyo

Alla kuvia Saariselältä syyskuun puolivälissä 2020

Tunturin_ruskaloistoa

Kaunispaa

Tänä syksynä Pohjois-Lapissa oli väkeä todella paljon. Hotellit ja mökit oli myyty täyteen elokuun lopusta syyskuun puoliväliin saakka. Korona-ajasta huolimatta kellään en nähnyt suusuojaimia. Tuntureilla vaeltaessamme ei tarvinnut olla yksin. Vaeltajia oli todella paljon ihastelemassa syksyn väriloistoa. Ruskareissumme aikana vaelsimme lähes 100 km ja vaellus meni muuten hyvin, mutta taas kerran ukkovarpaan kynsi vaurioitui ja lähtee irti. Sää suosi matkaamme, sillä päivisin oli aina poutaa, mutta öisin oli pilvistä. Parina yönä satoi vettä, mutta muuten sää oli loistava. Merkillepantavaa oli matkailuautojen suuri määrä Lapin teillä. Satoja ja taas satoja matkailuautoja ajoi vastaamme Lappiin matkatessa ja sieltä palatessa.

Ruskaa_Lapissa_syksylla_2020

Tänä syksynä ruska oli todella kaunista katseltavaa koko lapissa ja myös Saariselän alueella!

Saariselka

Saariselka_2

Saariselka_paasiaiskuru

Saariselka_Iisakkipaa

Saariselka_13.9.2020

Luttojoki1

Luttojoki2

Tunturimaja

Videolinkki Saariselälle

Elokuinen_ilta_1

Viimeinen sotahistoriaa käsittelevä kirjani on julkaistu 28.9.2020. Sen nimi on Hyökkäys Tolvajärvellä. Sitä on myynnissä useissa verkkokaupoissa ja kirjan hinta on 17 €. Klikkaamalla kuvaa pääset kustantajan sivustolle, mutta kirjaa on saatavilla myös muissa nettikirjakaupoissa (Suomalainen, Elisa, Adlibris, Prisma, e.t.s)Kirjaa myydään perinteisenä kirjana ja ekirjana. Kirjan koko A5 ja sivuja siinä on 324.

Hy�kk�ys Tolvaj�rvell�

Kirjan sotatapahtumat alkavat Ilomantsin Peurujoelta ja etenevät sieltä Tolvajärven Ristisalmelle. Ristisalmella ja Yläjärven alueella suomalaiset ja saksalaiset joukot yrittävät murtaa puna-armeijan JR 52 puolustuksen heinäkuussa 1941, siinä onnistumatta. Puna-armeijan joukkoja komentavat eversti Birmannin ohjauksessa kapteeni Paavo Kataja ja vanhempi luutnantti Juho Turunen, molemmat taistelivat punaisten puolella 1918 veljessodassa. Elokuun alussa 1941 hyökkäys jatkuu Aittojoelle ja elokuun lopussa suomalaisjoukot etenevät Onkamukseen ja Olkkoilaan. Kirjassa seurataan pihtiputaalaisten Ension, Erkin ja Matin taisteluita ja elämää Ilomantsin Peurujoelta vanhan rajan taakse Olkkoilaan ja Vuohtjärvelle saakka.

Syyslukemiseksi Kettusviesteissä (löytyy oikeasta palkista) kerromme ilomantsin kunnan perustamisesta, ortodoksisen ja luterilaisen seurakunnan vaiheista ja starovertsien luostareista Liusvaarassa, Pahkalammella ja Megrissä. Ilomantsiin tuli 1700-luvulla starovertsejä venäjältä ja he rakensivat ensin Liusvaaran kylää erakkolan. Kun tilat kävivät ahtaaksi, he siirtyivät 1700-luvun loppupuolella ensin Pahkalmmelle ja sieltä osa munkeista siirtyi 1800-luvun alkupuolella Megriin Vlasovien mailla olevalle kruununtorpalle. Munkit rakensivat Pahkalammelle pääluostarin ja Megriin alaluostarin.Vuosien aikana he tekivät luostarien välille kulkukelpoisen polun, jota pitkin munkit vierailivat toistensa luona. Kettusviestissä on kerrottu myös Ilomantsin metsänvartijatiloista 1900-luvun alussa.

Alla vanhoja ilomantsilaismaisemia ja rakennuksia vuosien varrelta

Pahkalammen_luostarirakennukset

Yläkuvassa Pahkalammen luostari, alakuvassa vanhempi Megrin luostarin päärakennus 

Megrin_luostarirakennus

Megrin_luostari_1936

Megrin luostari vuonna 1936 (Museoviraston kuvakokoelma)

Ort.kirkko_1926

Kuvassa Pyhän Eliaan kirkko kesällä 1926

Ilomantsin_lut.kirkko

Ilomantsin luterilainen kirkko 1940-luvulla

Kunnalliskoti

Ilomantsin kunnalliskoti kesällä 1926 (rakennus valmistui vuonna 1914)

Ilomantsin_maamieskoulu

Ilomantsin maamieskoulu valmistui vuonna 1924 ja paloi syystalvella 1964

Hattuvaara_1946_varikuva

Hattuvaara kevättalvella 1946

Lastentalo,_jota_yllapiti_Suomen_huollon_toimeksiannosta__Suomen_punainen_risti

Yllä kuvassa Ilomantsin lasten talo, jota ylläpiti Suomen Pinainen risti. Talo perustettiin talvisodan jälkeen, luultavasti kesäkuussa 1941 ja sinne otettiin rajan takaa evkokosi joutuneitten perheiden lapsia.

 

Kuva-arvoitus. Keitä ilomantsilaisia on kuvassa? Kuva oli Suomen Kuvalehdessä vuonna 1929

Ilomantsilaisia_1929

Kuvassa on Liisa ja Helvi Martiskainen (Timo ja Feudor Martiskaisten tyttäret)

Kävin elokuisena päivänä 2020 etsimässä erästä vanhaa korsua, jota isäni oli kaivamassa Talvisodan aikana. Siihen majoittui talvella 1939-1940 Jalasjärven miehiä, heidän etulinja oli Oinassalmella noin 3 km päässä korsusta. Alla kuvat keväältä 1940 ja syksyltä 2020. Kuikkalammen rannalla oli talvisodassa kymmeniä korsuja, joissa Oinaasalmen puolustajat majoittuivat vapaavuorollaan. Alkuperäisen kuvan mukaan korsu oli Kuikkalammen itäpuolen rinteessä, siellä näkyy vielä nykyään korsujen paikat. Lapsena kävimme serkkupoikien kanssa etsimässä sota-aikaisia räjähteitä ja venäläisten sotilaiden joukkohautoja. Silloin löysimme kolme joukkohautaa ja yhdestä joukkohaudasta olivat sudet tai karhut kaivaneet luita ja niitä löytyi joukkohaudan ympäristöstä. Lapsuudessa 1960-luvulla kävimme korsujen sisällä, sillä korsuissa oli vielä hirret paikallaan. Samoin juoksuhaudat olivat melko ehjiä ja ne olivat silloin noin 1,5 metriä syviä. Joukkohaudatkin olivat silloin selvästi näkyvissä maastossa. Nyttemmin korsujen puuosat ovat lahonneet, juoksuhaudat matalia ja joukkohaudatkin ovat sulautuneet metsän pohjaan.

Jalasjarven_miehia_Kuuksenvaarn_Kukkalammen_rannalla

Kuikkalammen_korsu

Yläkuvassa yksi kymmenistä Kuikkalammen korsuista, alakuvassa Kuikkalammen harjulla olevia juoksuhautoja.

Kukkalammen_harjua

 

 



Ajankohtaista
Etusivu
Kuolismaan kylä
Kuolismaan Kettuset
Sukunimi Kettunen
Hallitus
Jäsenyys
Kettusviesti
Linkit
Palaute/Yhteydenotto
Säännöt
Tuotteet
Valokuvat
Yhteystiedot
Pro Patria
Jäsenmaksu
Sukukokoukset
Sukuseuran logo
Sukuhaarat
© Kuolimaan Kettuset 2011Powered by NettiSite