Pro Patria

Sukumme Sankarivainajat 

Sankarihautausmaa 2016

Oi, Suomi synnyinmaa,

suo helmallas sun poikasi
onnellisena nukahtaa,
kun hän henkensä halvan
sulle antanut on!
Ei muuta kunniaa kuin
kuulla kummultansa
sun kuusiesi kuiskinaa,
kun sä kätkenyt olet hänet viime lepohon.

Ilomantsin_Sankarihautausmaa_0002

Ilomantsin sankarihautausmaalle on haudattu 390 talvi- ja jatkosodassa kaatunutta sankarivainajaa, joista viidestä kivestä puuttuu nimi. Niihin on haudattu tunnistamattomia sotilaita. Sodan aikana haudoille oli laitettu valkeat ristit, joihin oli kirjoitettu vainajan nimi ja kuolinpäivä. Myöhemmin ristit korvattiin marmorikivillä.

Muistan kevään 1959, jolloin kävin ensi kertaa sankarihautausmaalla. Siellä muistotilaisuuden aikana rajavartiat ampuivat kunnialauksia kaatuneitten muistoksi valkoisten ristien äärellä.

Sankarihautausmaan ristin juurella on vapaussodan 1918 sankarivainajien muistomerkki, joka esittää antiikin sotilasta polviasennossa. Muistomerkin jalustaan on kaiverrettu kahdenkymmenen vuoden 1918 vapaussodassa kuolleen tai murhatun "valkoisen" eli suojeluskuntalaisen sankarivainajan nimet. Ilomantsin taisteluissa kaatui talvi- ja jatkosodan aikana lähes 1000 suomalaista sotilasta. Lisätietoja kaatuneista löydät osoitteesta: http://kronos.narc.fi/menehtyneet/. Talvi- ja jatkosodan sotapäiväkirjoista löydät lisätietoa kaatuneiden joukko-osaston tapahtumista. Sotapäiväkirjat löydät osoitteesta: http://digi.narc.fi/digi/hae_ay.ka?atun=65.SARK

Sankaripatsas

Vapaussodan taisteluihin osallistuneiden ilomantsilaisten kohtaloita 

Vapausodassa ilomantsilaisista valkoisista 17 kaatui, neljä murhattiin ja yksi heistä katosi. Ilomantsilaisista lähti vapaussodan taisteluihin noin 400 valkoista, joista vajaat sata suojeluskuntalaista ja loput kutsuntojen kautta määrättyä sotilasta ja muuta miestä.Valkoiset osallistuivat taisteluihin Joensuussa, Varkaudessa, Tampereella, Viipurissa ja eri puolilla Karjalaa. Ilomantsin suojeluskuntaan kuului vuonna 1918 noin 850 henkeä.

Vapaussodassa tappioita syntyi myös ilomantsilaisille punakaartilaisille. Punakaartilaisia kuoli 22 henkeä, joista yksi taistelussa, kolme teloitettiin ja 18 kuoli eri vankileireillä. Osa punakaartilaisista pakeni Venäjälle. Ilomantsissa oli ennen vapaussotaa ja sodan aikana useita satoja punakaartilaisia. Heistä noin sata lähti vapaaehtoisena rintamalle. Osa pakeni sodan loppuvaiheessa venäjälle, osa joutui vangituksi. Kolme ilomantsilaista teloitettiin, mutta pääosa palasi vankilareissun jälkeen kotipitäjään. Kaksitoista ilomantsilaista punakaartilaista kuoli Tammisaaren vankileirillä kesällä 1918. Leiri sijaitsi Dragsvikin kasarmialueella vuosina 1918 - 1940. Yleisin kuolinsyy oli heikkous tai punatauti. Sukumme jäsen Matti Kettunen s. 10.8.1896 Ilomantsissa, kuoli Tammisaaressa 26.7.1918 heikkouteen. Matin asuinkunnaksi on merkitty Tammisaari. Lutikkavaaralainen Tuomas Kettunen s. 17.10.1895 ja Nuorajärvellä syntynyt Matti Kettunen s. 3.7.1892 puolestaan karkasivat venäjälle keväällä 1918. Toistakymmentä vapaussodan taisteluissa kuolleesta on haudattu Ilomantsin sankarihautausmaahan, osa kaatumispaikan lähellä olevien kaupunkien hautausmaihin. Osa heistä on saanut viimeisen leposijan taistelupaikalle. Punakaartilaiset haudattiin ylensä lähelle kuolinpaikkaa. Vapaussodan taistelut eivät olleet kummallekkaan osapuolelle kunniallisia. Tehtyä emme saa kuitenkaan tekemättömäksi. Lisää tietoa punaisten ja valkoisten kuolemista löydät seuraavalta nettisivulta: http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/results 

Sankarihautajaiset_18.7.1941_SA-kuva

Kaatuneitten hautaus Ilomantsin sankarihautausmaahan 18.7.1941 SA - kuva

Talvi- ja jatkosodissa kaatuneet sukumme kolmetoista sankarivainajaa on haudattu pääasiassa Ilomantsiin. Talvisodassa heistä kaatui neljä ja jatkosodassa yhdeksän. Osa Kuolismaan Kettusten sankarivainajista lepää muissa sota-aikana perustetuissa sankarihaudoissa.

Sotamies Eelis Edvard Kettunen työmies, s.19.3.1904.

Joukko-osasto 11./JR 9. 

Kadonnut 10.6.1941 Enon Kaltimossa. Julistettu myöhemmin kuolleeksi (30.6.1941).

Naimisissa, ei lapsia

Eelis_Kettunen_s.19.3.1904

Alikersantti Eino Kettunen pienviljelijä, s.22.4.1901.

Joukko-osasto 3./Er. P 12.

Haavoittunut 1.2.1940 Kuhmossa, kuollut vammoihin 5.2.1940  23. Sotasairaalassa

Haudattu Iisalmen Sankarihautausmaahan

Naimisissa, viisi lasta.

 

Sotamies Eino Johannes Kettunen s.30.5.1914

Joukko-osasto 3./JR 56

Kuolinsyy muu kuin vihollistoiminnasta johtunut, kuollut 22. Sotasairaalassa

Eino Kettunen 23.8.1944

Sotamies Evert Kettunen metsätyömies s. 30.3.1899.

Joukko-osasto III/JR 9.

Kaatunut Aunuksen Nirkassa (Nirkka-Pyhäjärvi tuhoamistaisteluissa) 12.9.1941. Eevertin joukkue hyökkäsi Nirkan kylään 12. syyskuuta. Hyökkäyksen aikana kaatui kuusi ilomantsilaista miestä, Eevert mukaan lukien, pääosa kaatui venäläisten asettamiin miinoihin ja 24 miestä haavoittui.

Naimisissa, ei lapsia.

Evert Kettunen 12.9.1941

Sotamies Heikki Kettunen työmies s. 25.10.1909.

Joukko-osasto Os.A/Lie.HK

Heikki Kettunen kaatui maanantaina 25. joulukuuta illalla noin klo 21.00, kun hänen joukkueensa oli hyökkäämässä Pielisjärvellä Rönkön tukikohdasta Haukijoen sillan ja Varisvaaran tien suunnassa olevaa vihollisen tukikohtaa vastaan. Heikin joukkue oli noin 300 metriä oman tukikohdan edessä, kun vihollinen avasi voimakkaan kivääri-, konekivääri- ja kranaattitulituksen Mattilan joukkuetta vastaa ja tulituksessa kaatui Heikin lisäksi pielisjärveläinen sotamies Heikki Koponen. 

Naimisissa

Heikki Kettunen 25.12.1939

Sotamies Kalle Kettunen maanviljelijä s. 25.1.1910.

Joukko-osasto Kolonna / 21 Prikaati

Kalle haavoittui 11.8.1944 Ilomantsin Teppananvaarassa ja kuoli haavoihin 22. KS:ssä samana päivänä. Kallen haavoittumisaikana satoi koko päivän rankasti vettä. Joukkue oli määrätty raivaamaan Lutikkavaaran ja Teppanan alueella olevia vihollisen kaatuneita tiealueelta pois. Osa hevosajoneuvoista ajoi Teppanan risteyksen lähellä vihollisen miinoituksiin. Samaan aikaan muutamia miehiä astui vihollismiinoihin. Näissä miinaräjähdyksissä haavoittui useita miehiä. Vihollisen tykistön iskuissa myös haavoittui ja kaatui miehiä.

Naimisissa.

Kalle Kettunen

Sotamies Onni Valtteri Kettunen maanviljelijä s. 28.5.1914.

Joukko-osasto 10./JR 9.

Kaatunut Ruskealan Matkaselässä (Otrakkalan Rättimäki)  21.7.1941. Kaatumispäivänä sää oli aurinkoinen ja lämmin. Rykmentin joukko-osastot hyökkäsivät koko päivän edeten Matkaselästä Ruskealaan ja Ryttyyn. Onnin kaatuminen tapahtui Otrakkalan alueella olevalla Rättimäkeen tapahtuneen hyökkäyksen aikana. Paikka on noin kilometri Matkaselän lammesta Ruskealan suuntaan. Samassa taistelussa kaatui komppaniasta neljä miestä ja 32 miestä haavoittui.

Naimisissa, viisi lasta.

Onni Kettunen 21.7.1941

 

Joukkueenjohtaja / kersantti Tauno Einari Kettunen  s. 17.12.1917 Helsinki

Joukko-osasto 8./JR 26 

Tauno_Kettunen

Kaatunut Säämäjärvi - Petroskoin välisellä tiellä, lähellä Markkilan kylää 27.9.1941 kello 16.45 alkaneessa ankarassa venäläisten kranaattikeskityksessä. Taunon johtama joukkue oli juuri vallannut Säämäjärven ja Petroskoin välisen rautatien ja maantien välissä olevan mäen kumpareen venäläisiltä, kun venäläisten ankara kranaattikeskitys osui Taunon viereen ja Tauno kaatui keskityksessä (Lähellä Viitanan kylää). Taunon joukkue joutui pakokauhun valtaan ja miehet lähtivät perääntymään takana olevia Suomalaistukikohtia kohti. Illalla toinen joukkue teki uuden hyökkäyksen ja Tauno saatiin haettua pois kaatumispaikalta. Tauno oli pidetty joukkueenjohtaja, joka oli aina valmiina partioihin ja vaativiin hyökkäyksiin. Tauno on haudattu Helsingin Malmin hautausmaalle Kettusten sukuhautaan.

 

Alikersantti Toivo Johannes Kettunen s. 04.8.1915

Joukko-osasto E/Er.P 24

Kuollut Maitovaarassa 6.8.1944. Kuolisyy muu kuin vihollistoiminnasta johtuva.

Naimaton

Toivo_Kettunen_Patrikassa_tukkikuormineen

Toivo Kettunen 6.8.1944

Sotamies Toivo Kettunen työmies s. 24.11.1917.

Joukko-osasto JR 69.

Toivo Kettusen kaatumispäivänä 2. maaliskuuta Kollaalla oli kirkas päivä, pakkasta -25 astetta. Aamulla venäläiset avasivat kello 7.10 rajun kranaattitulituksen ja keskitys jatkui aina kello 9.30 saakka. Aamun tykistökeskityksen aikana ei voitu erottaa yksittäisiä räjähdyksiä, sillä viholliset ampuivat lähes sadalla tykillä, lentokoneilla ja panssarivaunuilla toisen pataljoonan alueelle. Vihollisen tykistö jatkoi ammuntaa koko päivän ajan tykistöllä, kranaatinheittimillä, hyökkäysvaunuilla ja lentokoneilla. Iltapäivällä Toivon komppanian oli luovuttava etulinjasta ja joukot siirtyivät illan aikana pääpuolustuslinjalle. Kahdeksan miestä jäi etulinjalle kadoksiin, seitsemän haavoittui ja kolme miestä kaatui, yksi heistä oli ilomantsilainen Toivo Kettunen. Kello 17.00 jälkeen venäläiset hyökkäsivät panssarirekien avulla kohti pääpuolustuslinjaa, mutta hyökkäys saatiin torjuttua. Kollaalla kaatui päivän aikana kymmeniä suomalaisia ja pääosa kaatuneista sai sirpalevammoja kranaattitulituksessa.

Kaatunut Kollaanjoella  2.3.1940.

Naimaton.

Toivo Kettunen 2.3.1940

Korpraali Veikko Kettunen asutustilallinen s. 22.12.1918.

Joukko-osasto III/JR 9.

Kaatunut Aunuksen Nirkassa (Nirkka-Pyhäjärvi tuhoamistaisteluissa) 11.9.1941. Joukkue saapui aamulla kello viiden aikaan noin 1,5 kilometriä Nirkan kylästä lounaaseen, jolloin tapahtuneissa miinaräjähdyksissä kaatui yksi mies ja yhdeksän miestä haavoittui. Veikko on haudattu Ilomantsiin.

Naimaton.

Veikko Kettunen 11.9.1941

Sotamies Viljo Kettunen maanviljelijä s. 8.5.1921.

Joukko-osasto 7./JR 9.

Haavoittunut Songerjärvellä 31.7.1944. Viljo oli joukkueensa mukana kaivamassa asemia Songerjärvellä etulinjan takana tukilinjalla. Kello oli 15.20, kun vihollisen kranaatinheittimen ammus räjähti hänen lähellä ja Viljo haavoittui vaikeasti kranaatin sirpaleista. Viljo kuoli haavoihin seuraavana päivänä 28. KS:ssa (1.8.1944).

Naimaton.

Viljo Kettunen 1.8.1944

Sotamies Väinö Kettunen maanviljelijä s. 19.4.1904.

Joukko-osasto I/JR 34.

Keskiviikkona 31. tammikuuta vihollinen aloitti aamulla kello 7.00 voimakkaan tykistötulen Uomaan asemia vastaa. Keskitys hiljeni kahden tunnin päästä ja  sen jälkeen vihollinen hyökkäsi useaan otteeseen etulinjaa vastaan. Tykistökeskityksen ja sen jälkeen vihollisen hyökkäyksen aikana kaatui ja haavoittui useita suomalaisia ja yksi kaatuneista oli ilomantsilainen Väinö Kettunen.

Kaatunut Impilahden Uomaalla 31.1.1940.

Naimaton.

Väinö Kettunen 31.1.1940

Korpraali Väinö Kettunen metsätyömies s.11.11.1917.

Joukko-osasto 10./JR 9.

Väinö kaatui tarkka-ampujan luodista Ostan Levinassa (Simanovassa/Simonova) 25.4.1942. Väinö oli korjaamassa Syvärin keväthyökkäyksen aikana vaurioitunutta estelinjaa Bunkkerin tukikohdan edessä ilomantsilaisen Aleksi Solehmaisen kanssa illalla kello 21. Vihollisen tarkka-ampujan luoti osui ensin Aleksiin ja sen jälkeen Väinöön, sillä seurauksella, että molemmat kaatuivat. Samana päivän komppanianpäällikkö luutnantti Tammilehto, kersantti Heikkinen ja kaksi pioneeria haavoittuivat samalla esteellä miinan räjähdyksessä. Seuraavana päivänä samalla esteellä haavoittui lisää miehiä, jonka vuoksi miinakenttä jätettiin korjaamatta kesään saakka.

Naimaton.

Vaino_Kettunen_Kuolismaa.

Väinö Kettunen 25.4.1942

 

 

 



Ajankohtaista
Etusivu
Hallitus
Jäsenyys
Kettusviesti
Linkit
Palaute/Yhteydenotto
Säännöt
Tuotteet
Valokuvat
Yhteystiedot
Pro Patria
Jäsenmaksu
Sukukokoukset
Sukuseuran logo
Sukuhaarat
© Kuolimaan Kettuset 2011Powered by NettiSite