Kuolismaan kylä

Kuolismaan kylät 

Kuolismaan, Miikkulanvaaran ja Lutikkavaaran kylät sijaitsivat Ilomantsin itäosassa ja ne jäivät talvi- ja jatkosodan jälkeen rajan taakse, silloisen Neuvostoliiton, nykyisen Venäjän alueelle. Kylät ovat rajavyöhykkeellä, joten kyliin pääsyyn vaaditaan venäjän rajavartioston luvat. Viimeisten kymmenen vuoden aikana olemme kuitenkin saaneet käydä muutamina vuosina sukumme asuinsijoilla Kuolismaassa, Miikulanvaarassa ja Lutikkavaarassa. Rajavyöhykkeellä ei asu nykyään ketään. Vanhat rakennukset on poltettu, lahonneet maahan tai purettu pois sodan jälkeisenä aikana. Kylien asuinpaikoilla löytyy vielä peltoaukeita ja rakennusten jäänteitä. Sukumme esi-isät ovat rakentaneet talot ja talousrakennukset vaarojen päälle, joista on ollut ja on tänäkin päivänä hyvät näköalat vaaroja ympäröiviin metsiin ja peltoaukeille.

Vuoden 2010 jälkeen Liusvaarasta, Salmijärveltä ja Vegaruksesta päin ei enää ole päästetty Kuolismaan suuntaan matkaajia. Venäläiset rajamiehet kertoivat, että alue on nykyään sotaharjoitusaluetta, jonne siviileillä ei ole mitään asiaa. Saman asian voi lukea tienvarsille pystytetyistä varoitustauluista. Kesäisin on Suomen puolelle saakka kuulunut tykistön ja kranaatiheittimien pauketta samalta alueelta. Kuolismaahan erikoislupia tuskin tullaan saamaan lähivuosien aikana!

Linkeistä voit kuunnella Marjo-Riikka Kettusen konserttikanteleella soittamaa kantelemusiikkia. Kantelemusiikin sävelmät ja sanat muistuttavat meitä vanhasta Karjalastamme, jonka olemme menettäneet.; Jo Karjalan Kunnailla lehtii puu, Aamulla varhain sekä Konevitsan Kirkonkellot

Miikulanvaaran_kyla

Kuolismaan Kettusten 1700-luvun alussa uudisraivaama ja rakentama Miikkulanvaaran kylä. Vuosisadan alussa kylässä asuivat Josua ja Antti Kettusen perheet.

Mistä Kuolismaan kylän nimi on syntynyt?

Kuolismaan kylän nimi poikkeaa selvästi muista Ilomantsin kylien nimistä. Ilomantsissa vastaavat korkeat asuinpaikat ja kukkulat on yleensä nimetty vaaroiksi. Nimen synty viittaa vaino- tai nälkävuosiin, joita tämänkin kylän kohdalle on runsaasti sattunut. Perinnetiedon mukaan Kuolismaan järveen tai jokeen olisi aikoinaan hukkunut kaksi venekuntaa huuhantekijöitä, josta olisi syntynyt nimi Kuolismaa. Toinen tulkinta paikannimestä löytyy lappalaisperäisistä nimistä. Lapin sana kuollilusme = kalaisa joenniska, kuoöl = kala (siika tai lohi) ja lusme = joenniska. Tätä tulkintaa puolustaa muut Kuolismaan kylän lähialueilla olevien lampien, järvien ja paikannimien lappalaisperäiset/saamelaiset nimet; Kotajärvi, Kotasuo, Itkajärvi (Idga= varjo, siimes), Hankalampi (hangas= villipeuran tai hirven pyydys, joka oli pitkä aitaus, johon eläimet ajettiin), Roukejärvi (rouke=porojen ääntely), Vuottojärvi (vuodâs = hietikko, Vuõddâsjäu´rr), Jakunvaara (Jaakko on saameksi Jáku, Jákuváárááš), Luovejärvi (luova, luovve=talas eli kannon päähän rakennettu riistakatos, luovvejäu´rr), Kiisanlampi (Kiisa=lipas), Porttimolampi (porttláddu = Pirttilampi), Parteislampi (pardalâsláddu= Kapea lampi, jonka yli on laitettu pitkospuut ).

poro

Kuolismaan alueella oli muitakin paikannimiä, joiden perustana saattaisi olla Inarin saame tai pohjois-saame: Kotalampi, Rökinkorpi, Kihlasuo, Lokavaara, Lapinjärvi, Valkkijoki, Valkkikoski, Peuralahti, Hilipanvaara (Hilbat = pahansisuinen), Varpajärvi, Luovejärvi jne... Karjalaisessa nimistössä Varpa tarkoittaa pajukkoa tai tiheää varvustoa kasvavavaa metsää.

Venäjällä Vienanmeren Äänislahden rannalla, Belomorskista eli Sorokasta itä-kaakkoon 80 km on sijainnut 1600 - luvulta lähtien Kuolisma niminen kylä Kuolismajoen rannalla. Kylässä asuu vielä n. 200 asukasta. Nimi viittaa samaan alkuperään kuin Ilomantsin Kuolismaa (Kalaisa joenniska). Kuolismajoki on n. 100 km pitkä joki.  Linkki Venäläiseen karttaan

Mistä Miikkulanvaaran kylän nimi on syntynyt?

Ennen vanhaan Ortodoksiperinteen mukaan oli kylissä tapana viettää Pyhän Nikolauksen päivää eli Miikkulanpäivää.  Vuoden aikana vietettiin Syys-Miikkulaa, Talvi-Miikkulaa, Kevät-Miikkulaa ja Kesä-Miikkulaa. Miikkulanpäivää vietettiin eri pitäjissä hiukan eri aikana. Joissakin kylissä pidettiin "Miikkulanpäivän pruasniekat". Mikä sitten oli sitten se Miikkula? Pyhä Nikolaos eli kansan suussa Miikkula oli ihmeentekijä ja merellä matkustavien suojeluspyhimys. Kalastusta harjoittaneet miehet eivät pärjänneet ilman Nikolaoksen eli Miikkulan apua. Sortavalan Riekkalansaaressa on Pyhän Nikolauksen kirkko. Samanniminen vanha kreikkalais-katolinen kirkko, Nikolsko - Serdobolin pogostan nimikkokirkko, oli Laatokan seudulla jo ennen Riekkalan saareen rakennettua kirkkoa. Sen perustamisen tarkkaa päivämäärää ei tunneta. Suuren Novgorogin Vodskaja pjatinan verokirjassa oli kuitenkin vuonna 1500 maininta Läppäjärven rannalla sijaitsevasta Pyhän Nikolauksen kirkosta. Laatokalla, Vanhassa Valamossa on monien tuntema Nikolskin skiitta. Miikulanvaaran nimen synnystä ei ole historiatietoja. Nimen synnystä voisi arvailla, että se on syntynyt Pyhän Nikolauksen eli Pyhän Miikkulan nimestä. Kuolismaa ja Miikulanvaara olivat 1500 - 1600 luvulla ortodoksisia kyliä ja Miikulanvaaran nimeä on alettu käyttää 1600 - 1700 luvulla aikana. Nimen syntyhistoriaan on siten saattanut vaikuttanut ortodoksien väestö. Miikulanvaara voisi olla nimeltään Pyhä Nikolaus eli Miikkula. Laatokan rannalla, Metsäpirtin lähellä oli ennen sotia Inkeriläisten asuttama Miikkulainen - niminen kylä. Kylän nimi on nykyään Miikkulaisi, Nikulyasy.  Linkki Venäläiseen karttaan, josta selviää Miikulaisen kylän sijainti. Myös Pääjärvellä Louhen piirissä oli aiemmin kylä nimeltä Miikkulainen (Nikolskaja Guba). Kyä sijaitsi Miikulaisenlahdessa Pääjärven kaakkoisosassa. Nykyään Pääjärven Miikulaisen kylä on autio.

Miikulainen

Toinen tulkinta Miikkulanvaaran nimestä voisi olla Parikkalan seudulla olevan Mikkolan kylän historiallisessa nimessä. Mikkolan kylää kutsuttiin kansan suussa Miikkulaksi. Siellä yhtenä kylän nimen tulkintana on ollut, että kylän nimi on tullut miehen nimestä Mikko tai Mikael. Mikaelin nimen muotoja on ollut Mikko, Miikki, Miikku, Miikkula, Miihkali, Miihkee. Ilomantsin Miikulanvaarassa on asunut 1700-luvulla Mikko ja Michell nimisiä Kuolismaan Kettusia. Miikkulanvaaran nimi on voinut muodostua samalla periaatteella ajateltuna myös miehen nimestä. Kaiken kaikkiaan Miikulanvaara kylän nimi on ollut hyvä valinta aikalaisilta. Miikulanvarassa on ollut 2 - 3 asuttua taloa menneinä vuosisatoina ja siellä on asunut pääasiassa Kuolismaan Kettusia 1600-luvun lopusta alkaen aina talvisodan päiviin saakka.

Mistä Lutikkavaaran nimi on syntynyt?

Lutikka (Cimex lectularius) on lentokyvytön hyönteinen. Se levisi pohjoismaihin 1800-luvun aikana, joten Lutikkavaaran nimi ei ole syntynyt Lutikasta! Lutikkavaaran kylän nimeä on alettu käyttää 1600-luvulla. Nimi lienee perua kylän vieressä olevan Luovejärven nimestä. Luovejärven nimi lienee tullut lappalaisperäisestä sanasta Luovve eli korkealle kannolle sijoitettu riistavarasto ja sanasta loddi eli lintu ja näistä sanoista on muodostunut mahdollisesti Lutikkavaaran nimi. Inarin saamen sanat luoddâ = tie, jälki sekä luovtâstâh = lahdelma, luohtâ = lahti, luovtâš = lahtinen, voisivat olla Lutikkavaaran alkuperäissanoja, koska Lutikkavaara sijaitsee Luovejärven lahdelmassa. Nimen alkuperän selvittäminen on kuitenkin aika vaikeaa, koska siitä ei löydy paikallishistoriasta tietoja. Lutikkavaaran nimi siirtyi Möhkössä olleeseen Lutikkalinna nimiseen rakennukseen, kun sen rakennuspuut siirrettiin eräästä puretusta talosta Lutikkavaaralta. Lutikkalinna paloi 1900-luvun loppupuoliskolla. Lutikkavaarassa asui Kuolismaan Kettusia 1700-luvun alusta aina talvisodan alkuun saakka.

Kylankartta

Kuolismaan kylän kartta 1930 - luvulla.

talokartta_1939

1.         Jeremias Hattunen

2.         Ivan Timoskainen

3.         Sekatavarakauppa Tmi Jussi Hoskonen, ja hänen leski Lyydia Hoskonen

4.         Ville Muikku

5.         Feudor Potkonen

6.         Otto Kettunen

7.         Jehki Potkonen

8.         Jussi Kettunen

9.         Kansakoulu

10.      Väinö Eronen

11.      Prokopi Hattunen ja Herman Hattunen

12.      Aleksi Hattunen

13.      Ohvana Hattunen

14.      Feudor Martiskainen

15.      Ipa Potkonen

16.      Lauri Hattunen

17.      Ivan Hattunen

18.      Mikko Salomaa

19.      Josva Kettunen

20.      Alfred Hurskainen

21.      Tsasouna

22.      Sekatavarakauppias Ivan Timoskainen

23.      SPR:n Sairasmaja

24.      Räty

25.      Jehkimä Timoskainen

26.      Toivo Hurskainen

27.      Toivo Varis

28.      Viljo Laulajainen

29.      Toivo Potkonen

30.      Pekka Kettunen

31.      Jakunvaaran talot: mm. Mikael Timoskainen, Ohvana ja Anafasi Tiittanen, Timo Timoskainen, Feudor Solehmainen

Kuolismaan kylän alue oli laaja ja maiden omistussuhteet olivat varsin epämääräisiä. Kuolismaan pääkylä sijaitsi Kyläjärven länsipuolella. Kylän asukkaita asui kuitenkin laajalla alueella kylän lähiympäristössä. Kuolismaan kylä oli perinteistä karjalaista kylätyyppiä, jolle useinkin oli ominaista haja-asutus. Kylän alueella asutus oli jakaantunut pääosin neljälle vaaralle: Kettulanvaara, Huotarinvaara, Mikitanvaara ja Jakunvaara. Kettulanvaara (Matinvaara) ja Huotarinvaara sijaitsivat Kyläjärven länsipuolella.

Kettusten talo Matinvaaralla

Matts Kettuin muutti Kuolismaan Matinvaaraan v.1696. Vuosisadan 1900 alussa tilan omisti Jussi Kettunen.

Mikitanvaara (Sairasmajan alue, nykyisin rajavartioston kasarmialue) ja Jakunvaara sijaitsivat Kyläjärven itäpuolella. Kyläkalmisto sijaitsi Huotarinvaaran alla, Osipanlahden länsipuolella olevassa niemessä. Kylässä oli kaksi kauppaa (Hoskosen kauppa ja Iivana Timoskaisen kauppa), Punaisen ristin Sairasmaja, Rajavartioston puhelinvartio (sijaitsi Mikitanvaaran Hurskaisten talossa), Jussi Kettusen Kestikievari Kettulanvaaran päällä sekä kansakoulu (alla oleva kuva on otettu Kestikievarin paikalta, koulun paikka oli 150 metriä Kestikievarista alaspäin, kuvan keskellä olevassa notkossa). Kuolismaan alueella oli asukkaita 1930-luvun lopussa n. 350. Lutikkavaarassa oli yli 150 asukasta ja Liusvaaran alueella yli 200 asukasta.

 

Kuolismaa Kuolismaan_koulukuva_1935

Kuolismaan Matinvaaran talon paikalta otettu kuva v.2006, takana Huotarinvaara. Oikealla Matinvaaralla  v. 1935 otettu koulukuva.

Liusvaara sijaitsi Ilomantsin itäisimmässä pisteessä, noin 70 kilometriä Ilomantsin kirkolta itään. Kuolismaasta Liusvaaraan oli 30 kilometriä. Liusvaaran kylä perustettiin suurten nälkävuosien aikana 1600-luvun lopussa. Kylä kuului aiemmin Suojärven pitäjään. Liusvaaraan saatiin autotie 1920-luvun loppupuolella.  Liusvaaraa kutsuttiin Martiskaisten kylänä, koska lähes kaikki siellä asuvat olivat Martiskaisia. Mistä Liusvaara on saanut nimensä? Liusvaarassa on asunut 1600-luvun alkupuolella venäjältä tulleita. Yksi mahdollisuus on, että nimi on peräisin venäjän kielestä ja sanasta Люс, joka lausutaan "lius". Sana on italiaksi Luce ja ruotsiksi Ljus. Se merkitsee "valoa". Liusvaara sijaitsi Ylisen Liusjärven länsirannalla aivan järven pohjoispään länsirannalla sijaitsevalla mäellä. Kylään paistoi aurinko koko päivän ajan, joten ensimmäiset asukkaat ovat varmaan alkaneet kutsua kylää Valon kyläksi, Liusvaaraksi. 



Ajankohtaista
Etusivu
Kuolismaan kylä
Kuolismaan Kettuset
Sukunimi Kettunen
Hallitus
Jäsenyys
Kettusviesti
Linkit
Palaute/Yhteydenotto
Säännöt
Tuotteet
Valokuvat
Yhteystiedot
Pro Patria
Jäsenmaksu
Sukukokoukset
Sukuseuran logo
Sukuhaarat
© Kuolimaan Kettuset 2011Powered by NettiSite