Etusivu

Tervetuloa Kuolismaan Kettuset - sukuseuran kotisivuille 

Talvipäivä

Helmikuu_2018

Sininen hetki

Hyvää alkanutta vuotta 2018 sukumme jäsenille

Tammikuinen suo

Vuosi 2017 on takana. Sukuseura järjesti menneenä vuotena matkan Petroskoihin ja Äänisen rantakyliin. Matkalla oli yli 20 sukumme jäsentä ja toiveena heillä kaikilla oli, että jatkaisimme vastaavien matkojen järjestämistä myös tulevina vuosina. Aiemmin olemme käyneet Sortavalassa ja Viipurissa. Osa matkalaisista kertoi, että seuraavan matkan kohdemaana voisi olla Baltian maat. 

Tsasouna_Ilomantsissa

Kesällä 2018 meillä on sukukokous Ilomantsissa. Ajankohta ja pitopaikka täsmentyvät kuluvan kevään aikana. Jos sinulla on sukuseuran toimintaan liittyviä kehittämis- tai muutostoiveita, lähetä ne sähköpostilla puheenjohtajalle (puheenjohtaja@kuolismaankettuset.fi) kevään aikana.

Tsasounan_ikkuna

Sukuseuran hallitukseen vapautuu kesäkokouksessa paikkoja. Kaikki sukuseuran toiminnasta kiinnostuneet tervetuloa hoitamaan ja vaalimaan omalta osalta sukumme perinteitä. Sukumme nettisivujen ylläpitoon innostunutta henkilöä ollaan myös etsimässä sukukokouksessa. Henkilöllä on oltava nettiyhteys ja valmius ottaa kotisivut omiin nimiinsä, koska sukuseuramme ei ole rekisteröitynyt.

Saarivaara

Sininen hetki metsässä

Hiukan tilastotietoa Ilomantsista.

Mennyt vuosi 2017 oli sateinen ja kolea. Keskilämpötila (3,18) oli kuitenkin pitkäaikaisten keskiarvolämpötilojen (2,99) mukainen. Kesä oli monella mittapuulla mitattuna kehno. Sateet alkoivat kesäkuussa ja ne jatkuivat vuoden loppuun saakka. Lunta oli Ilomantsissa vuoden lopussa 60 - 70 cm, joka on normaalivuosia enemmän. Ilomantsissa lumipeitteen vahvuus on keskimäärin (maaliskuu) 50 - 80 cm. Viimeisin syvän lumen talvi oli muistini mukaan talvella 1980 - 81, jolloin lumen syvyys oli Ilomantsissa noin 100 cm. Myös talvet 1976 - 77 ja 1955 -56 olivat syvälumisia.  Muitakin lumisia talvia on ollut (1964, 1969, 1983, 1995, 1998, 2005 ja 2011), mutta pidän yli metrin korkeaa lumimäärä syvälumisena. Nyt helmikuun alussa Ilomantsissa on lunta 86 cm, olemme siis lähellä syvälumista talvea. Pakkasia oli tammikuussa vähän ja keskilämpötila oli Ilomantsissa -6,7, joka oli keskiarvoihin nähden korkea. tällä vuosituhannella tammikuun keskilämpötilat ovat vaihdelleet -4,7 ....-17,6 asteiden välillä. Ilomantsiin kannattaa tulla nauttimaan keväästä ja lumesta, jos sitä on omalla paikkakunnalla vähän tai ei ollenkaan. Marraskuusta tammikuun loppuun saakka meillä on ollut pimeää. Helmikuun alussa auriko on pilkistellyt pilvien raoista jo useana päivänä, joten kevättä kohti ollaan menossa vinhaa vauhtia.  Vuoden parhain aika on mielestäni maaliskuu. Silloin luonnossa saa nauttia kirkkaista väreistä. Puhtaanvalkeat lumihanget, vihreät havupuut ja kirkaan sininen taivas kutsuu ihmisiä liikkumaan kauniissa luonossa. Samalla myös mieli virkistyy kevättä ja kesää odotelessa.

Ilomantsissa oli asukkaita elokuun lopun laskennassa 5 199 henkeä. Suurimmillaan Ilomantsin väkiluku oli vuonna 1957, jolloin kunnassa oli asukkaita 14 135 henkeä. Suurinta muuttoliiike Ilomantsista poispäin oli 1960 - 1970 lukujen taitteessa, jolloin vuosittain muutti pois yli 500 henkeä vuodessa. Muistan 1950 -luvun lopun ja 1960 -luvun alkuvuodet, kun kirkonkylällä käydessä kauppatiellä oli melkein aina paljon ihmisiä. Uudenvuoden aattona ajelin Kalevalantietä päästä päähän ja yhtään autoa ei tullut vastaan, ainoastaan yksi mies tuli kävellen keskustaan päin. Näin se aika on muuttunut! Kunnan ja seurakuntien verotulot vähenevät ja toimintojen kannattavuutta ollaan miettimässä uudelle tasolle. Esimerkkinä mainittakoon, että nyt ollaan miettimässä ortodoksisen seurakunnan yhdistämistä suurempaan kokonaisuuteen ja myös luterilaisen seurakunnan toimintoja ollaan supistamassa.    

Sukumme on lähtöisin Rantasalmen Voinsalmen kylästä ja sen kauniista rantamaisemista. Rantasalmella asuu nykyään noin 3 500 henkeä ja sielläkin on viimeisten vuosikymmenten saatossa väestöä siirtynyt poismuuton takia muuanne. Matts, Petter ja Påhl Kettuin tulivat  Rantasalmelta1660 -luvulla Ilomantsiin ja asuttivat Ilomantsin itäosan kyliä. Varmaan he saivat verovapauksia, kun muuttivat Kuolismaan ortodoksiseen kylään 1600-luvun lopussa?

Alla on kuva Kuolismaan Kettusten vanhimmasta asuinpaikasta, joka oli Matinvaaran (Kettulanvaaran) päällä. Ukkini Pekka Kettunen on syntynyt ja elänyt lapsuutensa talon matalammassa osassa. Suuremmassa tuvassa asui ukkini serkku Jussi Kettusen perhe. Matts Kettuin, sukumme kantaisä muutti nälkävuonna 1696 Matinvaaran tilalle, jossa asui Ikonen ja jonka vaimona oli Matin serkku Anna Kettuin. Matts kuoli 1700-luvun alussa ja hänen pojat Matts ja Erik Kettuin muuttivat asumaan Lutikkavaaraan. Matin suku muutti 1800-luvulla Miikkulanvaaraan ja Erik Kettusen suku jäi asumaan Lutikkavaaraan. Isosisäni Pekan isä, Jussi Kettunen, muutti perheensä kanssa Kuolismaan Matinvaaraa 1870-luvulla. Jussi ja hänen vaimo Kaisa kuolivat 1800-luvun loppuvuosina ja heidän nuorin poika, Pekka jäi orvoksi. Pekka jäi asumaan veljensä Jussin "Taikajussin" kanssa Matinvaaralle. Vuonna 1910 Pekka aviotui Alma Nilsenin kanssa ja muutti asumaan Itkajärven Kiukunniemeen.

mativaara_talo_19oo-luvun_alussa

Jussi Kettunen perusti Matinvaaran taloon Kuolismaan Kievarin, jossa hän majoitti Kuolismaan kylään tulleita matkalaisia. Sittemmin talossa toimi yhden talven ajan Kuolismaan kansakoulu ja talvisodan alla siinä oli ERP 11:sta komentopaikka. Matinvaaran talo poltettiin 4.12.1939, kun Venäläiset olivat saapuneet kylän itäpuolelle Mikitanvaaran läheisyyteen. Alapuolella on talon pohjapiiros. Talossa oli vanhapuoli (6) ja uusi puoli (3). Valokuva on otettu pohjapiirustuksen yläpuolelta eli Kuolismaan kansakoulun suunalta. Alla oleva värikuva on otettu kansakoulun paikalta, kohti Matinvaaran Kettusten taloa.

Mativaaran_talon_pohjapiirros

Matinvaaran talon paikka oli alakuvassa olevan mäen päällä. Nyt talon paikalla on pajupusikko ja sen keskellä vanhan rakennuksen jäänteitä.

kUOLISMAA_055

Matinvaaran talon paikka

Hyvää vuotta 2018 - Happy Year 2018

20171226_122140

 

ikkuna_tapaninpaivana

Sukuseuran matka Petroskoihin ja Äänisen rantakyliin kesällä 2017

Petroskoi

Seuraavaa sukuseuramme kesämatkaa ehdotettiin järjestettäväksi Baltian maihin. Kesän 2018 sukukokousta toivottiin pidettäväksi Ilomantsissa. Kaisa esitti pitopaikaksi Iljalaa. Hallitus tekee talven aikana päätöksiä kokouspaikasta, kunhan saamme tarjoukset eri toimijoilta. Ensi kesän kokouksessa vapautuu kolme hallituspaikkaa erovuoroisten tilalle. Tarvitsemme vaihtuvuutta hallituksessa. Yksi jäsen on ollut koko sukuseuran olemassaolon ajan hallituksessa ja toinen melkein 20 vuotta, joten hallituksen jäsenten vaihdoille on hyvät syyt. 

Soutjärven museo

Soutjärven museo

Museon esineistöä

Alla kuvissa Himjoen vuonna 1640 valmistunut puukirkko

Sukuseuran matkalaiset Himjoella

Himjoen kirkon iknostaasi

Ruokailu Soutjärvellä

Hotellin takapihalla

Äänisen rantamaisemissa sukumme jäseniä

Hotellin rantaa

Aterialla

Karielskaja Gornitsa ravintolassa 

Sukuateria Gornitsassa

Karielskaja Gornitsa

Petäjäselän raittia

Petäjäselän kylä

Petäjäselkä

Kolatselkä 2017

Alla kuvia Kinnerman kylästä heinäkuun puolivälissä

Vanha talo Kinnermässä

Liiviläinen talo

Kinnermän tsasouna

Sukuseuran historiaa

Kuolismaan Kettusten sukuseura perustettiin v. 1996. Aika sukuseuran perustamiselle oli otollinen, sillä yksi sukumme kantaisistä Matts Kettuin oli saapunut 300 vuotta aiemmin v. 1696 Kuolismaan kylään Ilomantsin Koitereelta (Larinlahti 1685, Kuoralahti 1686), jonne hän oli saapunut vuoteen 1683 mennessä Rantasalmen Voinsalmen kylästä. Matts Kettuin nimi oli vuonna 1668 Savosta karanneiden listalla. Sukumme kantaisinä ovat myös Påhl Kettuin (Ilomantsi 1683, Viininiemi 1686) sekä Peter Kettuin (1690 Kuokanniemi). Sukuseuraan kuuluu toista sataa jäsentä ja heidän sukujuuret ovat Ilomantisin itäkylissä. Kettunen on kantasavolainen suku, jotka asuivat 1600-luvun alussa Juvalla, Rantasalmella ja Kerimäellä. Savosta Kettuset muuttivat 1600-luvun puolivälin jälkeen Ilomantsiin, Kontiolahdelle, Iisalmeen ja moniin muihin Itä-Suomen pitäjiin.

Kuolismaan Kettuset ovat asuneet 1680-luvulta lähtien Ilomantsin itäosan kylissä; Kuolismaassa, Lutikkavaarassa, Miikkulanvaarassa, Nuorajärvellä ja Möhkössä. Sukututkimuksemme rajoittuu Ilomantsissa asuneisiin Kettusiin.

Sukuseura on kokoontunut aiemmin paritomina vuosina suvun yhteiseen tapahtumaan, kesäkokoukseen. Yleensä olemme kokoontuneet Ilomantsissa. Kesällä 2011 kokous pidettiin Sortavalassa. Seuraavan kerran kokoonnuimme Joensuussa kesällä 2013. Vuoden 2015 kesäkokous pidettiin Ilomantsin Petkeljärvellä 11. heinäkuuta. Seuraava sukuseuran vuosikokous pidetään kesällä 2018. 

Sukuseuraan liittyminen

Sukuseuran jäseneksi voidaan hyväksyä jokainen 18 vuotta täyttänyt henkilö, joka isän tai äidin puolelta on Kuolismaassa tai sen lähikylissä asuneiden Kettusten sukuun kuuluva tai joka avioliiton kautta on siihen liittynyt.

Jäsenhakemuksen voi täyttää oikeassa marginaalissa olevan Jäsenyys valikon takaa aukeavan sivuston kautta. Jäsenhakemukseen on aina liitettävä yhteystiedot, sähköpostiosoite (jos se on käytössä) sekä syntymäajat ja -paikat, joiden avulla voimme tarkastaa kuulutteko Kuolismaan Kettusten sukuun. Ilman yhteys- ja ja henkilötietoja, emme voi ottaa ketään sukuseuramme jäseneksi. Jäsenmaksu vuosina 2015 - 2018 on 20 €  / samaan talouteen kuuluvilta Kuolismaan Kettusten jäseniltä. Maksuohjeet löytyvät oikeassa marginaalissa olevan Jäsenmaksu valikon alta.

Sukuseuran tarkoituksena on selvittää Kuolismaan Kettusten suvun vaiheita ja historiaa, vaalia suvun perinteitä ja edistää yhteenkuuluvuuden tunnetta jäsentensä keskuudessa.

Sukuseuran toimintaa kesällä 2016 ja tulevaisuuden huolia

Kesällä 2016 sukuseuran vastuuhenkilöt järjestivät matkan rajan taakse Viipuriin. Mukana olleiden kokemusten perusteella matka kannatti, vaikka matkalle ilmoittautui vain kymmenen aktiivijäsentä. 

Sukuseuran Viipurinmatkalaiset Ihantalassa

Sukuseuran aktiivijäsenet 2016 ja 1996

Petkeljärvellä

 

 

 Kuvia Aunuksen karjalasta 

Nurmoila 7.9.2013

Nurmoilan kylä Aunuksessa syyskuu 2013

Viteleen kylä

Viteleen kylä syyskuu 2013

Luovutetun karjalan kirkot

Talvisodassa tuhoutuivat joko kokonaan tai käyttökelvottomaksi seuraavat karjalan kirkot: Johannes, Kivennapa, Kuolemanjärvi, Käkisalmi, Metsäpirtti, Muolaa, Pyhäjärvi, Rautu, Sortavala, Suojärvi, Säkkijärvi, Uusikirkko, Äyräpää, Viipurin tuomiokirkko, Viipurin maaseurakunnan kirkko, Viipurin varuskunnan kirkko ja Mikaelin kirkko. Välirauhan aikana ja kesällä 1941 tuhoutuivat lisäksi seuraavien kuntien kirkot: Antrea, Suistamon Alattu, Harlu, Ihantala, Jääski, Käkisalmen vanhakirkko, Loimola, Nuijamaa, Pälkjärvi, Ruskeala, Sakkola, Vahviala ja Värtsilä. Ortodoksien kirkkokoja oli karjalan alueella vuonna 1939 yhteensä  39 kirkkoa, joista 21 kirkkoa tuhoutui talvisodassa. Lisäksi sodan aikana ja sen jälkeen tuhoutuivat joko kokonaan tai osittain seuraavien kuntien kirkot: Hiitola, Impilahti, Pitkäranta, Jaakkima, Johannes, Kirvu, Kivennapa, Kurkijoki, Lavansaaren, Salmin luterilainen kirkko, Seiskarin, Soanlahden, Leppäsyrjä, Suursaaren, Tytärsaaren, Valkjärven, Talikkalan kirkko sekä Vuokselan kirkko.

Jos olet kiinnostunut karjalan kirkoista, suosittelen seuraavien kirkkoja tai kirkon paikkoja matkakohteeksi esim. Sortavalasta eteenpäin: Jaakkiman kirkon rauniot, Lahdenpohjassa, seuraavana Lumivaaran kirkko, Kurkijoen kirkon paikka, Ilmeen, Kaukolan kirkko, Käkisalmen kirkko, Räisälän kirkko, Vuoksenrannan kirkko, Vuokselan kirkko, Äyräpään kirkon paikka (tie on huono), Heinjoen kirkon paikka (tie on huono), Terijoen kirkko, Kanneljärven kirkko, Koiviston kirkko, Viipurin kirkot ja niiden rauniot, Suistamon kirkko, Salmissa ortodoksisen kirkon rauniot, Suojärvellä Kuikkaniemen kirkko sekä Korpiselän kirkko (vaatii erillisluvan). Lisäksi suosittelen käyntikohteeksi Valamon saaren luostaria ja Syvärin luostaria!

Räisälän Kirkko

Raisalan_kirkko

Räisälän kivikirkko heinäkuu 2014. Kirkko valmistui vuonna 1912 ja se on rakennettu graniitista. Kirkon on suunnitellut Josef Stenbäck. Kirkko on säilynyt hyvin ja muutama vuosi sitten siihen on uusittu peltikatto. Kirkon sivuosassa toimii nykyään kunnan sosiaalivirasto ja kirkkosalin puolella toimii kulttuuritalo. Kirkon edessä on sankarihautausmaa. Kirkolle pääsee ajamalla Käkisalmesta päin tultaessa Räisälän keskustan liikenneympyrästä ensimmäisestä oikealle Kaukolaan päin menevälle tielle ja sitä ajamalla noin 200 metriä. Toisesta liittymästä pääsee Sarkkilaan ja Antreaan ja kolmannesta Vuosalmelle.

Suistamon Kirkko

Suistamon_kirkko_4.8.2013

Suistamon kirkko elokuu 2013. Kirkko valmistui C. L. Engelin piirustusten mukaan vuonna 1844. Talvisodassa kirkko säilyi ehjänä ja siinä toimi vuosina 1940-41  teatteri. Jatkosodan alussa kesällä 1941 venäläiset sytyttivät kirkon palamaan, mutta suomalaiset sammuttivat tulipalon. Tulipalossa tuhoutui kirkon kellotorni. Kirkkoa on korjattu jatkosodan aikana ja myös 2000-luvun alussa. Kirkko sijaitsee Suistamon keskustassa kolmen tien risteyksessä (Värtsilä-Läskelä-Loimola).  Sankarihautausmaa löytyy noin 100 metriä kirkosta Loimolan suuntaan vasemalla olevalla pellolla.

Salmin Pyhän Nikolauksen kirkko

Salmin kirkko 7.9.2013

Salmin Tuleman kirkko syyskuu 2013. Kirkko valmistui vuonna 1823 ja se pyhitettiin Pyhän Nikolaoksen muistolle. Viimeisin perusteellinen korjaus kirkolle suoritettiin 1932. Talvisodassa kirkko vaurioitui, mutta jatkosodan aikana suomalaiset kunnostivat kirkon. Kirkolle pääsee kääntymällä vasemmalle Salmin keskustassa olevan venäläisen muistomerkin jälkeen ja ajamalla noin 300 metriä, josta rautatien ylityksen jälkeen vasemmalle mäen päälle ja kirkon pihaan. Kirkossa kävijän kannattaa varoa putoavia tiiliä. 

Salmin_Tuleman_kirkko

Salmin Tuleman ort. kirkko SA-kuva

Jaakkiman Kirkko

Jaakkiman kirkko

Jaakkiman kirkko Lahdenpohjassa - sisäkuva vuodelta 2012.  Jaakkiman kirkko valmistui vuosina 1846 - 1851 ja sen on suunnitellut arkkitehti C.L.Engelin. Kirkko oli Karjalan alueen suurimpia kirkkoja ja siihen mahtui 3 000 sanankuulijaa. Kirkon torni tuhoutui sodan aikana tai heti sodan jälkeen. Kirkko palveli jatkosodan jälkeen vankilana, korjaamona ja varastona ennen tulipaloa v. 1977. Tulipalossa kirkon sisäosat ja katto tuhoutuivat. Kirkon vasemman päädyn edessä on sankarihautausmaa ja sen muistomerkki. Kirkko löytyy Sortavalasta päin Lahdenpohjaan tultaessa kääntymällä ennen ortodoksista kirkkoa oikealle menevälle tielle. Kirkko on vajaan sadan metrin päässä päätieltä.

Jaakkiman_kirkko

Jaakkiman kirkko SA-kuva

Lumivaaran kirkko

Lumivaaran kirkko

Lumivaaran kirkko kesällä 2012. Kirkko valmistui kesällä 1935 ja siihen mahtui 370 sanankuulijaa. Kirkon suunnittelijana oli Ilmari Launis. Sodan jälkeen se on toiminut mm. venäläisten perunavarastona. Nykyään kirkko on sisältä kuvan esittämässä kunnossa, mutta särkyneet ikkunat heikentävät kirkon kuntoa. Kirkontornissa on vielä kirkonkello. Kirkon vieressä on Lumivaaran sankarihautausmaa.  Lumivaaraan pääsee Jaakkiman kirkon tai Lahdenpohjan taajaman jälkeen vasemmalle kääntyvän tien varrelta. Kirkko löytyy ajamalla noin kilometri Lumivaaran kylän ohi. Kirkko on mäen päällä oikealla. 

Kurkijoen kirkon paikka

Kurkijoen kirkon paikka

Yllä Kurkijoen kirkon paikka, takana maatalouskoulu. Alla Kurkijoen kirkko 21.9.1944 SA-kuva

Kurkijoen kirkko 21.9.1944 SA-kuva

Kurkijoen keskustaan, Laatokkaan laskevan Kurkijoen rantakallion päälle rakennettiin v. 1880 arkkitehti F. Sjöströmin piirustusten mukaan puurakenteinen luterilainen kirkko. Kirkko sijaitsi kolmen tien risteyksessä, joista tiet erkanivat Lumivaaraan, Elisenvaaraan ja Hiitolaan.  Kirkkoon mahtui n. 1500 sanankuulijaa. Kirkko vaurioitui talvisodassa, mutta se korjattiin jatkosodan aikana. Kirkkoa alettiin korjata venäläisten toimesta v. 1990, mutta se syttyi palamaan ja tuhoutui 24.7.1991. Kirkon paikan löydät Kurkijoen keskustasta tien Laatokan puolelta pollareilla suljetun parkkipaikan takaa. Kirkonpaikan vieressä on sankarihautausmaa ja sen muistokivi. 

Heinjoen kirkon paikka

Heinjoen kirkkomäki

Heinjoen kirkkomäki ja muistomerkki. Alla Heinjoen kirkko 18.7.1943 SA-kuva

Heinjoen kirkko 18.7.1943 SA-kuva

Heinjoen punatiilinen kirkkorakennus valmistui 1881. Sen oli suunnitellut viipurilaissyntyinen arkkitehti Jac. Ahrenberg. Tyyliltään rakennus edusti 1800-luvun loppupuolen kirkkorakennusta jonka alttaripäädyn kaarevat muodot olivat gotiikasta peräisin. Kirkon rauniot löytyvät Äyräpäältä tultaessa ennen kylää.  Tienristiltä vasemmalle menevä tie menee Heinjoen vanhalle lentokentälle ja armeijan kasarmeille, oikealle menevä "huonokuntoinen tie" johtaa Heinjoen hautausmaalle, jonka takana kirkonrauniot löytyvät. Suomalaisten hautausmaalle on haudattu venäläisiä kylän asukkaita ja hautausmaan läpi kulkeva polku johtaa kirkon paikalle.   

Äyräpään kirkon paikka

Äyräpään kirkkomäki

Äyräpään kirkonmäki kesällä 2012. Alla Äyräpään kirkko 5.9.1941 SA-kuva

ayrapaan_kirkon_rauniot_5.9.1941_SA-kuva

Äyräpään kirkko valmistui pääsiäiseksi 1934 ja siihen mahtui 872 sanankuulijaa. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Oiva Kallio. Kirkko sijaitsi kauniissa Lammasniemessä Vuoksen rannalla, vastapäätä Vuosalmea. Kirkko tuhoutui talvisodan taisteluissa (ks. kuva ylhäällä) ja lopullisesti se tuhottiin jatkosodan lopussa kesän 1944 taistelujen aikana. Kirkon raunioiden vieressä on sankarihautausmaa ja sen paikalla harmaa muistokivi. Kirkolle pääsee Pölläkälän kautta menevää tietä ajamalla kohti Vuoksea, jonka rannassa kirkonrauniot sijaitsevat. 

Impilahden kirkon paikka

Impilahden kirkon paikka

Impilahden kirkosta on jäljellä vain rappuset ja muistotaulu. Monissa karjalan tuhoutuneiden kirkkojen paikalle on pystytetty muistomerkki kertomaan tuleville sukupolville missä oli kirkko suomen karjalan aikana.

Impilahden_kirkko_SA-kuva_1940

Impilahden kirkko keväällä 1940 SA-kuva

Ihantalan kirkko

Ihantalan seurakunta perustettiin tammikuussa 1927 ja samana vuonna seurakunta osti Ihantalan kartanon päärakennuksen ja kunnosti sen kirkoksi. Samassa remontissa kartanon päärakennukseen tehtiin kellotorni. Rakennus kerkesi toimia kirkkona syksyyn 1939 saakka. Talvisodan aikana, alkutalvesta 1940 kirkko tuhoutui. Kirkon paikka löytyy Ihantalan taistelujen muistomerkin läheltä tien toiselta puolelta noin sadan metrin päässä olevien talojen edestä. Tien ja kirkon välissä on mäntymetsää noin 50 - 70 metriä. Kirkon vieressä on vuonna 1941 perustettu Ihantalan sankarihautausmaa. Ihantalan hautausmaa on Ihantalan muistomerkin takana noin 200 metrin päässä metsässä. 

Ihantalan kirkonraunio

Kirkon esite

Sankarihautausmaan kyltti

Ihantalan sankarihautausmaa

Kirkon paikalle on myös tie, sinne päästään, kun käännyt Viipurista päin tullessa, ennen muistomerkkiä oikealle johtavalle tielle. Tie vie kirkon paikalle ja sen vieressä oleviin taloihin. Ihantalan hautausmaalle pääsee kävellen Ihantalan taistelun muistomerkin takana olevaa kulkevaa huonohkoa tietä pitkin.

Ihantalan hautausmaa

Viipurin kirkot

Viipurin Tuomiokirkon paikka

Viipurin Tuomiokirkon kivijalka Torkkelinpuistikossa

Viipurin varuskunnan kirkko

Viipurin varuskunnan kirkko, entinen Agrikolan kirkko, entinen tuomiokirkko

Viipurin Maalaiskunnan kirkko

Viipurin maaseurakunnan kirkko

 

 



Ajankohtaista
Etusivu
Kuolismaan kylä
Kuolismaan Kettuset
Sukunimi Kettunen
Hallitus
Jäsenyys
Kettusviesti
Linkit
Palaute/Yhteydenotto
Säännöt
Tuotteet
Valokuvat
Yhteystiedot
Pro Patria
Jäsenmaksu
Sukukokoukset
Sukuseuran logo
Sukuhaarat
© Kuolimaan Kettuset 2011Powered by NettiSite